Vauhtiviikko

T e k e m i s t ä .

Rakas maanantai, tänään oot ollut vähän hankala. Vaatii paljon puhtia vaihtaa kotia viikonlopuksi: samalla ajatellen, ettei ole kotona vaan matkalla, ja kuitenkin tietäen, että vaikka ovessa ei lue omaa nimeä, on nimenomaan kotona eikä matkalla. 

Kaunis Helsinki:)

Hyvä Huomen on Yhdessä Vietetty!

Ahh tätä hieronnan jälkeistä autuutta, ja kookosvettä!

Ihanasta maanantai-aamun hieronnasta ja omasta hemmottelutuokiosta ja kookosvesihetkestä huolimatta nyt kyllä huokaisen helpotuksesta, että tätä päivää voi alkaa jo kutsua illaksi...on meinaan voimia vievää puuhaa tuo ns.viikonloppusuhteessa oleminen! Tiedän, että oon maailman onnekkain kun on oma kulta ja sain viettää ihanan pitkän viikonlopun rakkaani luona samassa paikassa sekä nukkua ja herätä monta yötä ja aamua toisen vierestä, ihan niin kuin ennen. Täytyy kuitenkin myöntää, että koska reagoin niin vahvasti tunteisiin, on aika uuvuttavaa sopeutua tilanteen toisesta ääripäästä toiseen saman päivän aikana. Helsingissä ollessani, kullan kainalossa kävellessäni, katsellessa, puhellessa, hymyillessäni. Viikonlopun kaikki oli juuri niin kuin pitääkin, tuntui siltä, että näin elämän kuuluisi ollakin. Kunnes koittaa maanantai, on juuri sopivan vaarallisesti tottunut toisen läsnäoloon ja pitää lähteä takaisin kotiin. Kotona yksinäistä matkustajaa odottaa kotiin tasan hiljaisuus ja neljä seinää. En mä ainakaan sanois, että se mitään herkkua on sillä hetkellä, vaikka muuten rakastankin mun asuntoa täällä. Ja silti vaikka kotiinpaluu tuntu ehkä vähän harmittavalta, en vaihtaisi hetkeäkään koko viikonlopussa, en vaihtaisi mieltäni Turkuun muuton suhteen enkä todellakaan harmittele sitä, että ollaan Elmerin kanssa asuttu yhdessä ja nyt ei enään saada asua vähään aikaan. Ollaan kuitenkin saatu hengailla samojen seinien sisälläkin, ovessa on lukenut molempien sukunimet ja meillä on ollut yhteinen koti. Onneksi! Ja viikothan menee nopeesti, ei tässä sen kummempia tartte hönkäillä kun taas on viikonloppu:) Vaatii kuitenkin muutaman extrasyvään hengityksen, kun taas joutuu erilleen siitä omasta toisesta puoliskosta. Mutta onneks se samainen toinen puolisko on juuri se, kenen takia tsemppaa.

Vaikka tänään kotiinpaluu tuntui hetken aikaa hankalalta, oon kyllä siis viihtynyt ja nautiskellut elämästä suuresti! Kyllähän ruusujen joukossa on pakko olla pari piikkiäkin aina välillä. Reilu viikko viime postauksesta, ja voi kuinka siinä viikossa onkaan kerennyt olemaan iloa, onnea, oivaltamista ja rakkautta:) Sen lisäksi, että oon opetellut käsittelemään ajatuksiani tästä kaikesta ja harjoitellut yksin nautiskelua tässä viime viikkona, oon  nauttinut uuden kotikaupungin antimista ja nimenomaan kierrellyt ja kaarrellut ympäriinsä sekä testaillut uusia liikuntamahdollisuuksia täällä kotiseudulla. Vähän kuin ois ulkomailla, joka kulmalla jotain uutta! Huomaan myös, että samalla tavalla kuin ulkomailla, oon täälläkin jotenkin skarpimpi; kiinnitän ihan eri tavalla huomiota missä mitäkin ympäristössäni on, mitä reittejä bussit kulkevat ja mistä löytyvät viihtyisimmät pikkukahvilat ja houkuttelevimmat ravintolat. Monesti on tullut turisti-olo kun en löydä jollekin pääkaduista tai tiedä miten bussilippukäytäntö toimii, mutta kaikesta onneksi selviää kysymällä! Olin alun perinkin hirvittävän tyytyväinen, että päädyin just Turkuun, ja koko ajan se tunne vahvistuu; täällähän on vaikka mitä ihanaa:)

Rakas ensimmäinen Turku-viikonloppu, olit mahtava. Nautin omasta ajasta ja yhteisestä ajasta kavereiden kanssa. Paras kombinaatio, eikö! Lauantai-aamu oli siunattu nukkumiselle ja heräämiselle ilman kelloa, joten aamu alkoi ihanan hitaasti ja rauhassa. Laahustin kotona pyykkivuoren vierestä ja edelleen purkamattoman matkalaukun yli, mutta päätin, ettei tänään niille tarvitsisi tehdä mitään. Siinähän ne lattialla olivat jo koko alkuviikonkin pärjänneet, hihhi. No, sitten alkokin taas tapahtua, kun enhän mä tunnetusti kauaa paikallani pysy...Iida soitti ja treffattiin kaupungilla, minkä seurauksena koko lauantai kierreltiin keskustassa ja Kansainvälisillä Suurmarkkinoilla Aurajoen rantaa pitkin, käytiin kattomassa sotalaivoja, herkuteltiin eri maiden ruokatarjonnalla ja nautiskeltiin uuden kotikaupunkimme antimista...muun muassa täydellisestä meksikolaisesta pikkuravintolasta, missä kaikki tehdään itse. Bingo, ihan nappipäivä! Lauantain jälkeen oli ihana herätä virkeänä sunnuntaihin, hoitaa kaikki kotiaskareet pois alta, myös se matkalaukku lattialta, ja käydä pyörähtämässä tossa lähinurkan kirpparilla:)

Tollasen viikonlopun jälkeen voitte kuvitella, kuinka hyvän alun on pedannut tulevaa viikkoa varten. Rakas viime maanantai, vaikka herätys oli aikainen, tuntui kuin mikään ei voisi pilata tätä alkavaa viikkoa! Me toimintaterapeuttiopiskelijat vietettiin koko päivä yhdessä leirikeskuksessa fysioterapeuttiopintonsa aloittavien kanssa, mikä anto mukavaa lisäbuustia jo kohonneeseen mielialaan:) Lauma nuoria ja aikuisia nauramassa, leikkimässä, tekemässä yhteistyötä, heittäytymässä, tutustumassa, tukemassa toinen toisiaan...kylläpä oli hauskaa pitkästä aikaa oikein käskystä vaan leikkiä koko päivä!

Rakkaat tiistai, keskiviikko ja torstai, sujahditte nopeasti ohi, mutta jätitte käteen uusia elämyksiä. Aamut meni tietenkin koulussa, ja päästiin jo ihan vähän oikeasti opiskelemaankin:D Vihdoin...Ihmisen Anatomia ja Fysiologia-kurssi, otan sut projektikseni ja haasteen vastaan! Iltaisin päästiin yhdessä uusien kavereiden kanssa haastamaan ittemme, kun ehdottelin eri lajikokeiluja...testiin päätyivät reggaetonia ja salsaa, kuntopotkunyrkkeilyä ja ladies style-tanssia...laaja kirjo ja olipas hauskaa! Ja ihanaa vaihtelua perus-salipuurtamiselle, joka kohta taas kuitenkin alkaa pyöriä kuvioissa kunnolla. Niin, ja käytiinhän me ravintola-illallisella ryhmän kanssa ja ihka ensimmäisissä opiskelijabileissä!!! Nyt on sekin kausi (ja putki...) avattu kunnialla ja hyvällä meiningillä:D On ihana huomata, kuinka löytää oman kaltaisiaan ihmisiä, kun vaan itse jaksaa olla avoin. Ja vielä pidemmälle vietynä, parasta seuraa on tietty ne, jotka nauttii samoista asioista kuin itse, ja sellasia oon kyllä tässä nyt bongaillutkin:)

Rakas hyvin onnistunut viikko ja viikonloppu, kiitos. Vaikka pää välillä olikin sekaisin, sain superisti lisävoimia taas tulevaan ja tapahtumatäyteiseen viikkoon! Viikonloppuna tietty nautittiin vaan Helsingistä ja toisistamme, kierreltiin kaupungilla, hymyiltiin elämälle ja tietty herkuteltiin kunnon ruualla.  Vähän samaa kuin mitä alkuviikon tein Turussa, uusien ihmisten ympäröimänä vaan ja eri toteutuksilla! Nyt tuntuu kyllä vähän samalta kuin lomamatkan jälkeen; onnellinen siitä, että teki reissun, mutta haikea, kun se loppui jo. Nyt ei vaan auta muu kuin aloittaa tää viikko onnellisena ja ammentaa kaikesta tän viikon tapahtumista lisää energiaa! Tulossa on muun muassa liikuntatapahtumaa, ykkösluokkalaisten rastikierros ja bileet sekä ensimmäiset työvuorot kahvilalla:)

Ihanan viikon (ja viikonlopun) jälkeen on helppo hymyillä, myös itselleen.

Nyt oottelemaan alkavaa viikkoa,

<3 Jenni